Tutkiva katse

Tällä kuvalla on minulle erityinen merkitys. Kuvassa on tyttäreni Sofia kolmen kuukauden ikäisenä. Sofia on vannakylvyssä, jossa hän oli vauvana joka ilta. Hetki oli meille kaikille tärkeä ja Sofia nautti ajasta suunnattomasti.

Kuvalla on minulle myös toinen syvä merkitys joka liittyy oppimiseen. Tuo Sofian ilme on jotain, jota hän ei toivottavasti koskaan menetä. Ilmeessä on jotain niin aitoa, avointa kiinnostusta maailmaa kohtaan. Samalla hänellä on selvästi hyvä ja turvallinen olla.

Milloin syntyy se aikuinen joka tietää ettei mikään onnistu ja kuvaa itseänsä realistiksi?

Mihin tuo tutkiva ja utelias ilme häviää niin monelta meistä? Milloin se katoaa ja mikä sen vie mennessään?

Milloin syntyy se, mielestään aikuinen ihminen joka sanoo olevansa realisti ja perustelee sen miksi ei kannata tehdä mitään. Kyynisyys ja pessimismi elää turhan monessa ihmisessä. Mistä herää se pettymys, joka vie meiltä uskon maailmaan ja toisiin ihmisiin? Päädymme ihmisiksi jotka käyttävät runsaasti aikaa löytääkseen perustelut sille miksi asioita ei voi tehdä.

Share
Kommentit
Ei kommentteja